Hyvässä seurassa-näyttely siirtyi Seinäjoelle
Näyttely on avoinna Seinäjoen taidehallissa 17.10.-15.11.2015
Näyttelyn avajaisia vietettiin perjantaina 16.10. ja pystytysporukka sai olla tyytyväinen uurastuksensa lopputulokseen.
Näyttelyn kuratoi Laura Kokkonen (kuvassa oikealla) ja pystyttämässä olivat puheenjohtaja Kirsi Backman sekä taiteilijaseuralaiset Valto Vaalikivi, Esko Lappalainen ja Risto Juhani Vuorisalmi.
Paikalle avajaisiin saapui Rauman kaupungin kulttuuripäällikkö Risto Kupari. Hän piti upean puheen ja vielä lauloi yksin ja yhdessä poikiensa Aarnin ja Iiron kanssa. Suurkiitos Ristolle ja pojille!
Rauman kulttuuripäällikkö Risto Kuparin puhe avajaisissa:
Rauman
Taiteilijaseuran näyttelyn ”Hyvässä seurassa” avajaispuhe 16.10.2015, Seinäjoki
Arvoisa
yleisö. On hienoa olla täällä Seinäjoen taidehallissa avaamassa Rauman
Taiteilijaseuran 70-vuotisjuhlanäyttelyä ”Hyvässä seurassa”.
Seinäjoella
toimii myös arvokkaan historian omaava ja jo toimintansa hyvin vakiinnuttanut
ja varsin aktiivinen taiteilijaseura, joskin Rauman Taiteilijaseuraa 15 vuotta
nuorempi yhteisö. Seinäjoen taiteilijaseura on perustettu vuonna 1960, kuten Seinäjoen
kaupunkikin, Rauman taiteilijaseura heti sodan päätyttyä jo vuonna 1945, josta
syystä näyttely on kiertueella 70-vuotisteemalla.
Olen
aikoinaan pitkään asunut ja työskennellyt Etelä-Pohjanmaalla ja siksikin
suurella mielenkiinnolla seurannut kulttuurielämän kehittymistä Seinäjoella ja
koko Etelä-Pohjanmaalla ja pannut myös merkille Seinäjoen taidehallin
toiminnassa tapahtuneet muutokset, joiden uskon olevan näyttelytoiminnan
kehittämiselle eduksi. Pyrkimyksenne saada aikaan entistä vaikuttavampia
näyttelykokonaisuuksia, vähän pidennettyine näyttelyn kestoaikoineen, sekä
panostukset taiteen saavutettavuuden parantamiseen ovat asioita, jotka
kelpaavat hyvin malliksi myös muille taidelaitoksille ympäri maan.
On myös
erittäin hienoa, että Rauman Taiteilijaseuralle on näin avautunut mahdollisuus
tuoda yhdistyksen jäsenten taidetta esille tänne Etelä-Pohjanmaan keskukseen.
Alueiden, maakuntien, taiteilijaseurojen ja muiden toimijoiden välinen
yhteistyö kantaa yleensä hedelmää, jossa voittajia on kahdella puolella: Tänään
täällä Etelä-Pohjanmaalla kuvataiteen ystävät, sekä raumalaiset
kuvataiteilijat, jotka näin pääsevät esittelemään tuotantoaan tänne Seinäjoen
taidehalliin.
Kuvataide on
taiteenala, josta 2000-luvulla pääsevät onneksemme lähes kaikki nauttimaan,
toisin kuin vielä muutama vuosisata sitten, kun elimme agraariyhteiskunnassa,
jossa kulttuuri oli mahdollistettu vain harvoille. Kuvataiteen tuottamisella ja
kuluttamisella, eli näyttelyiden järjestämisellä ja näyttelyissä käymisellä on
monia positiivisia vaikutuksia. Kuvataide paitsi tuottaa esteettisiä elämyksiä,
se palvelee taiteen parissa toimivaa luomalla keinon itsensä näkyväksi
tekemiseen. Taiteen keinoin itsensä ilmaiseminen on hyvä tapa hahmottaa, purkaa
ja jäsennellä maailmaa ja eteen tulevia kysymyksiä. Itse hahmotettu ja
jäsennelty maailma saa syvemmän merkityksen, kuin "valmiiksi
pureskeltuna" tarjottu, muiden määrittelemä maailmankuva. Sama pätee myös
katsojaan. Maailmassa on myös paljon asioita, joiden selittäminen voi muilla
kuin taiteen keinoilla olla joskus hankalaa. Taiteen tekemisen riemu on myös
siinä, että asioita ei tarvitse aina loppuun saakka selittää ja nähdä
musta-valkoisina joko-tai -asioina.
Aina näin
uuden näyttelyn kynnyksellä on hyvä pysähtyä pohtimaan taiteen merkitystä
-Rauman
taiteilijaseuralle, seinäjokelaisille kollegoille, Seinäjoen tai Rauman kaupungille
tai koko yhteiskunnallemme. Silti varsinaisen tekemisen tulee aina olla
ensisijalla. Varsinkin näinä aikoina, kun taloudelliset ajat pakottavat koko
ajan nipistämään euron sieltä, toisen täältä, on taiteen tekemisessä ja
tuottamisessa hyvä muistaa antiikin filosofin Aristoteleen sanat:
"Suurisieluiselle ja vapaalle ihmiselle ei ole sopivaa jatkuvasti kysellä,
mitä hyötyä mistäkin on". Taiteen tekeminen tai kuluttaminen ovat taitoja,
jotka kestävät, kasvavat ja kasvattavat henkistä pääomaa läpi elämän.
Hyvä
taideteos taidetta avoimesti lähestyvän katsojan silmissä on kuin hyvä tarina.
Se kestää aikaa ja antaa aina tilaa uusille mielenkiintoisille tulkinnoille.
Hyvää ja mielenkiintoista teosta ei kyllästy koskaan katsomaan. Sama pätee
tarinoihin, hyvä tarina kestää aikaa, kuten alussa esittämäni, hyvän ystäväni,
seinäjokelaisen valokuvaaja-muusikko Jussi Asun säveltämä ja sanoittama laulu.
Kiitos Seinäjoen
taidehallille ja sen henkilökunnalle yhteistyöstä meidän raumalaisten kanssa.
Toivon raumalaisten näyttelylle täällä Seinäjoella menestystä ja erityisesti
Teille Seinäjoen taidehallin henkilökunta, onnea ja menestystä
kehitystyöllenne, jonka uskon tuottavan taiteilijoille ja kuvataiteelle lisää
sitä painoarvoa, joka sille jo synnynnäisestikin tulisi kuulua. Päätän puheenvuoroni toiseen hyvään,
vanhaan, ajan hammasta kestävään kaikkien tuntemaan tarinaan yhdessä poikieni
Iiron ja Aarnin kanssa.